Veistoskokonaisuus on syntynyt ajatuksesta kunnioittaa Porin Vapaaehtoisen palokunnan toimintaa muistamalla tänä juhlavuotena VPK:n perustaja Anders Axel Anderssonia veistoksella.

Lähtökohtana oli näköisrintakuvaveistos tai reliefi. Puolisentoista vuotta sitten veistosprojektin esittelytilaisuudessa sain hienon mahdollisuuden käyttää ammattitaitoani. Sain tilaisuuden esitellä millaisen veistoksen tekisin jos minulla olisi täysin vapaat kädet. Tilaaja sekä raati innostuivat ajatuksestani. Tässä näkyy lopputulos.

Tavoitteenani oli tehdä veistos, joka kuvastaisi Porilaisuutta ja Satakuntalaisuutta vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Teos on kunnianosoitus Porin määrätietoiselle kehittymiselle yhdeksästä palosta huolimatta: Pori on kasvanut ja rakentunut aina toimivammaksi kaupungiksi jokaisen palon jälkeen.

Tämä vaikeuksista voittoon -ajatus tuo teokseni osaksi tätä päivää; yhteistyö, sisukkuus ja yrittäminen sekä yhteisöllisyys ovat esillä yhteiskuntapoliittisissa keskusteluissa. Kuten tämän veistoksen kuvaamassa historiassa, Satakuntalainen nousee ja vahvistuu koettelemuksista. Eikä jää tuleen makaamaan =)

Ensimmäisessä kivessä on Porin perustamisvuosi 1558, viimeisessä Porin VPK:n perustamisvuosi 1863. Nämä muodostavat aikajanan jonka sisälle ajoittuvat Porin palot.

Paloja kuvaavat teräksiset vuosiluvut. Ne luovat myös jatkumon jonka pohjalta kivien koot määrittyvät.

Kivet eivät kuvasta palojen suuruutta vaan niiden myötä tapahtunutta kaupungin kasvua. Kivien muodot symboloivat tulta, infrastruktuuria, staattisuutta, teollisuutta ja merta.