Kuvanveistäjänä lähtökohtani sekä samalla haasteeni tekemieni esittävien, julkisten veistosten osalta on henkilökohtaisen näkökulman kartoittaminen ja sen kuvautuminen teoksessa. Risto Rytiä esittävän veistostilauksen saadessani uppouduinkin ensi töikseni pariksi kuukaudeksi tutkimaan hänestä löytämääni tietoa. Ympäröin työhuoneeni seinät tulostamillani ja kirjoista kopioimillani Rytiä esittävillä kuvilla, sekä pidin kuvia esillä myös kotonamme koko luovan prosessin ajan. Käytännössä jo ennen luonnoksen aloittamista tein tauotonta ajatustyötä Rytin olemuksesta henkilönä pystyäkseni kuvaamaan hänet veistoksena. Veistokseenhan pelkistyy yksi hetki, yksi ainoa ilme, ikä, tapahtuma historiassa. Tämä pysähtynyt hetki on valinta jota mielelläni avaan, tämä on avain tähän Risto Rytiä esittävään näköisveistokseeni, inspiraationi ja lähtökohtani.

Rytiä nimenomaan veistoksena, objektiivisesti, taideteoksen lähtökohtana tarkastellessani ihastuin välittömästi hänen veistoksellisiin, vahvoihin kasvonpiirteisiinsä. Samalla hänen erityinen, läpitunkevan viisas katseensa samanaikaisessa vakaudessaan kautta puhutteli minua. Mietin, miten kuvastaisin hänen ilmeisen päämäärätietoista luonnettaan samalla tuoden esiin sen älykkään ja tosiaalta dynaamisen Rytin, joka jo lyseoaikanaan sai täydet pisteet niin matematiikasta kuin liikunnastakin, ja joka vietti lomansakin kirjojen parissa.

Historian sivuja selaillessani Rytin myöhemmät merkittävät saavutukset tulkitsin osaksi hänen kykyään keskittää voimansa ja toimia itsenäisesti samalla sivistäen itseään lakkaamatta. Esimerkiksi 1930 –luvun laman selviytymisprosessissa hänen kykynsä nähdä rohkeasti metsä puilta merkittävien kansainvälisten talousyhteyksien luomisessa ja samalla 1939 hänen vastuuntuntoisesti hyväksymänsä nimittäminen talvisodan pääministeriksi perustivat taiteellisen näkemykseni peruskallion Rytiä luonnostellessani.

Voimaa, henkistä pääomaa ja periksi antamattomuutta halusin korostaa päätyen esittämään tulevaisuuteen varmasti katsovan, ryhdikkään Rytin. Viitteellisenä aikajanana aloin pitää juuri 1930 –lukua. Tapahtumallisesti veistoksen olemuksen luomisen lähtökohdaksi nostin hänen toimintansa Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja samanaikaista asemaa Suomen Pankin pääjohtajana, vuotta 1927. Taiteellisena näkemyksenäni suuntasin hänen symbolista katsettaan vuoteen 1940, jolloin Ryti allekirjoitti Moskovan rauhanratkaisun 13.maaliskuuta, joka johti osaltaan hänen presidenttiytensä kansainväliseenkin hyväksymiseen Kyösti Kallion luovuttua tehtävästään sairauden vuoksi saman vuoden joulukuussa.

Risto Rytin elämään ja toimintaan perehtyminen on ollut hyvin mielenkiintoista ja antoisaa. Olen pyrkinyt ikäänkuin sisäistymään Rytin maailmaan voidakseni kuvata sen oikean hetken sillä oikealla ilmeellä, katseen suunnalla ja tunnistettavuudella pelkistäen tämän veistoksen hetken heijastamaan kaikkea sitä, mitä hän Suomen historiassa merkitsee. Kiitän saamastani luottamuksesta kuvanveistäjänä, sekä hienosta mahdollisuudesta ja haasteesta luoda kuva tämän päivän Risto Rytistä.

Lopuksi Haluan vielä suomalaisena kulttuuritoimijana huomauttaa, että olihan juuri Risto Ryti, joka perusti Suomen kulttuurirahaston, sekä toimi aluksi rahaston kunniaesimiehenä.