Aloitin Juhana herttuaan tutustumisen vuonna 2006. Tuolloin aloitin Poriin 2008 pystytetyn Juhana Herttuaa esittävän patsasprojektin.

Elettyäni kahden vuoden ajan herttuan aikakaudesta kertovan kirjallisuuden, Kuningasta esittävien näköistulosteiden, sekä hänestä tekemieni luonnosten ympäröimänä, aloin vähitellen hahmottaa omaa mielikuvaani kuninkaasta.

Juhana III kuningas. Kuka hän oli?
Muutama ote Zacharias Topeliuksen Maamme kirjasta:

”Kuningas Kustaa Vaasa rakasti enimmin toista poikaansa Juhanaa, ja antoi hänelle suuren osan Suomea.”

”Tämä oppinut, komea, nuori, 20 -vuotias prinssi tahtoi olla oma käskijänsä.”

”Erik XIV oli epäluuloinen, taas veljensä Juhana kunnianhimoinen!”

Vaatii luovuutta ja keskittymistä voidakseen muuttaa mielikuvat ja tulkinnat kuvaksi, yhdeksi hetkeksi. Ollakseen luova pitää olla avoin. Pystyäkseni olemaan avoin, sulkeuduin tästä maailmasta ikään kuin ulos, työhuoneelleni ja toisaalta historiankirjojen keskelle. Sulkeuduin siihen maailmaan, jossa kuningas eli. Tähän 1500 -luvun maailmaan minut kutsui takaisin Juhana III kuningas tänään paljastettavan veistoksen muodossa.

Kuninkaan kuvaaminen aikalaiskuvien luoman mielikuvan pohjalta tämän päivän kuvanveiston vaatimuksin oli haastava projekti. Teosta ei ole veistetty aikalaistyyliin, vaan se on tämän päivän kuvanveiston ehdoilla tehty, ilmaisullinen henkilökuva. Olen näin pyrkinyt tulkitsemaan nimenomaan muotokuvamaisuuden keinoin ilmeikkyyttä ja veistoksellisuutta.

Juhana III kuningasta esittävässä veistoksessani tavoittelen valintojensa kautta vahvistuneen, koettelemusten kautta oppineen ja silti tulevaisuuteen positiivisesti katsovan viisaan miehen vaikutelmaa.